Purku alkoi
Lauantaina 29.3. alkoi pakun purku projekti. Tarkoitus oli purkaa seinistä vanerit ja väliseinä lauantaina ja sunnuntaina vielä lisää jos jaksaa. Säät oli muuttunut lämpimiksi auton oston jälkeen ja sairastelut selätetty. Aurinko paistoi ja elämä hymyili.
Seinien vanerit oli kiinnitetty popniiteillä, jotka onneksi lähti helposti irti. Luulisi, että muutaman vanerin nappaa nopsaan pois, mutta kuvauksen takia meni aikaa mukavat neljä tuntia! Nyt on seinät täynnä popniittien karoja, jotka pitäisi naputella pois. Myönnettäköön tässä samalla, että en ole kovin montaa työkalua elämäni aikana käyttänyt. Olen itse enemmän semmosta neuloja tyyppiä, kuin vasaran käyttäjä. Tää oli kuitenkin oikein mukavaa hommaa!
Väliseinän purkamista aloitellessa huomattiin, että lattia on laitettu pakuun väliseinän laiton jälkeen. Piti siis vaihtaa suunnitelmaa ja ottaa ensin lattia pois.
Lattia revittiin seuraavana päivänä pois. Pieni pelko takamuksessa ryhdyttiin irrottamaan kuormaliina lenkkejä, sillä ei ollut tiedossa, miten lattia oli kiinnitetty. Jos välissä olisi liimaa, tulisi meille pitkä päivä. Liimattua lattiaa saattaisi joutua sahaamaan pieninä paloina irti, jos liima ei antaisi periksi.
Lattia olikin onneksi helppo nakki. Se irtosi kahtena ehjänä laattana. Nyt meillä on ainakin hyvä sabluuna lattiasta, jos ei hyödynnetä tuota vesivaneria uudelleen. Sen verran pahan hajuinen se oli, ettei ehkä sitä takaisin laiteta. Lattiassa näytti olevan kiinni jonkinlainen villa systeemi varmaankin äänen vaimentumisen vuoksi. Jos hajunpoistoon on jotain vinkkejä, saa kertoa!
Väliseinä oli se, joka meinasi meidät tuhota. Aikamoinen loppuvastus. Seinä oli kiinnitetty jollakin super mega popniiteillä. Turvallisuuden takia seinä on suunniteltu niin, että A kolaritilanteessa kontissa oleva kuorma ei hyökkää seinän läpi päälle ja B väliseinää ei irroteta. Hikoiltiin useampi tunti seinän kimpussa ja tuhottiin kokonainen sarja poranteriä mutta seinä ei osoittanut luovuttamisen merkkejä. Pidettiinkin välissä ruokatauko (loimulohta ja kermaperunoita, nam!). Uudella energialla lähdettiin taisteluun. Kaivettiin Jeren iskän työkaluista 20mm pallomallinen kovametalliviila (masi pallopää), jolla ryhdyttiin takomaan popniitteihin osumaa. Sillä homma voitettiin, vaikka pitkään tää kesti.
Jos sulla on tarkoituksena purkaa Ivecon väliseinä niin huomioi tämä:
Naputtele popniitin kanta pois. Kannattoman popniitin saa porattua irti, vaikkakin siinä voi mennä aikaa. Jos kantaa ei saa naputettua pois, toivotan tsemppiä. Lisäksi suosittelen ottamaan jo vähän vanhemman teräsarjan ja poraamaan ensin pienemmällä terällä jonkinlaista alkua niittiin. Sitten vähän isompaa terää kehiin (välissä tietysti terien viilennys, kun kuumuvat poraamisessa) ja välillä masi pallopään raivoisaa rytinää.
Nyt on paku alaston ja valkoinen. Jere kävi seuraavalla viikolla siistimässä sisätilaa, kun lattian alta paljastunut kondenssivesi oli kuivunut ja roskat sai imuroitua pois. Seuraavaksi olisi luvassa kauppareissu Jyväskylään. Mulle pitää turvakenkien kaveriksi hankkia kunnon ryävaatteet.
Seuraavat tehtävät olis auton kaikki ruuvien ja niittien aiheuttamien reikien ruostesuojaaminen, auton maalipinnan fiksaus ja ruosteiden tuhoaminen. Ja voisihan noihin eristysten selvittelyyn käyttää aikaa, ne taitaa olla valmistelun jälkeen ensimmäisiä asioita, joita autoon tulee.
Jätä alle kommenttia jos sulla on hyviä vinkkejä pakun valmisteluun ennen rakennuksen aloittamista!
